Toukokuussa 27.5. järjestettävän Winkkuvoimaa -tapahtuman yhteydessä pidetään samalla myös yhdistyksen vuosittainen jäsenkokous. Tulevassa jäsenkokouksessa valitaan yhdistykselle uusi hallitus seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Olisitko sinä kiinnostunut tulemaan mukaan hallitukseen?
Hallitukseen pyrkivien kohdalla katsotaan eduksi:
– kokemus yhdistyksen vertaistukitoiminnasta
– kokemus järjestötyöstä
– kokemus/kiinnostus edunvalvontaan ja vaikuttamiseen liittyviin asioihin
Halukkuutesi hallituksen jäseneksi voit ilmoittaa jo ennen kokousta joko yhdistyksen toiminnanjohtajalle tai hallituksen puheenjohtajalle. Heiltä saat myös tarvittaessa lisätietoja hallistustyöskentelyyn liittyen.
Yhteystiedot:
Toiminnanjohtaja Miia Iivonen (Puh. 044 300 6477, [email protected])
Hallituksen puheenjohtaja Pirjo Ikäheimoselta ([email protected])
Alta pääset lukemaan yhdistyksen tämän hetkisessä hallituskokoonpanossa mukana olevien Niinan ja Markun kokemuksia hallitustyöskentelystä.
Varapuheenjohtaja Niinan kokemuksia
Jäin yllättäen leskeksi ja kahden pienen tyttären yksinhuoltajaksi loppuvuodesta 2009. Pari vuotta yritin pärjäillä itsekseni ennen kuin onnekseni löysin yhdistyksen ja toiminta imaisi välittömästi mukaansa. Kävin aktiivisesti vertaistukiryhmässä, tapasin monia upeita ihmisiä ja lapsetkin saivat elämyksiä ja tarvitsemaansa tukea perheviikonlopuissa ja kursseilla. Kun omasta leskeytymisestäni kului tarpeeksi aikaa ja rankin surutyö oli käytynä läpi, tuli huomattua yhdistyksemme tärkeä yhteiskunnallinen asema ja vuonna 2013 päädyinkin hiukan vahingossa jäsenkokouksesta mukaan hallitustoimintaan.
Hallitustyöskentelyssä parasta on ollut yhteistyö toimiston väen, hallituksen ja enenevässä määrin myös muiden toimijoiden kanssa. Hallitukseen tarvitaan monenlaista osaamista ja näkemystä, eri-ikäisiä, eri perhetilanteissa eläviä ja eri puolella maata asuvia ihmisiä. Elämäntilanteet ja taustat ovat kaikilla yksilölliset ja ainutkertaiset ja jokainen jäsen tuo hallitustyöskentelyyn omalla persoonallaan omaa osaamistaan, kokemuksiaan ja näkemyksiään. Jokaisen mielipidettä myös perinteisesti kuunnellaan ja arvostetaan ja asioita pohditaan ja viedään yhteistyössä eteenpäin. Hallitustyöskentelyyn osallistuvien ihmisten erilaisuus ja monimuotoisuus on suuri voimavara ja rikkaus yhdistyksen toiminnan kannalta!
Yhdistyksemme toiminta on historiansa aikana kehittynyt varsin suunnitelmalliseksi ja ammattitaitoisesti organisoiduksi ja toteutetuksi. Ammattilaisvoimin toimiva yhdistys myös helpottaa hallituksen jäsenenä toimimista kun jäsenenä ei ”tarvitse tietää kaikesta kaikkea” vaikka hallitustyöskentelyyn liittyykin juridisia vastuita ja velvoitteita. Lisämausteen hallitustyöskentelylle antaa koko ajan lisääntyvä yhteistyö eri surujärjestöjen ja verkostojen kanssa. Yhteistyö on laajentanut omaakin näkemystä perheiden monimuotoisuudesta ja erilaisista haasteista ja tarpeista. Verkostojen avulla leskiperheiden epäkohdat ja tarpeet saadaan päätöksenteossa kuuluviin ja näkyviin. Hallitustyöskentely on tärkeä väylä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Niina Äikäs
Hallituksen varapuheenjohtaja
Sihteeri Markun kokemuksia
Näin alkuun, saanen esitellä itseni. Nimeni on Markku Leskinen ja toimin ensimmäistä kautta Nuoret Lesket
ry:n hallituksessa. Vastuullani on toimia hallituksen sihteerinä.
Olen 42-vuotias ja leskennyin kesällä 2015. Nykyään asun uusperheeni, eli avopuolisoni ja hänen
tyttärensä ja poikansa kanssa Leivonmäellä, mutta olen syntynyt ja kasvanut Helsingissä. Aikamoinen
muutos asuinpaikassa siis, Suomen isoimmasta kaupungista noin 4 500 asukkaan pikkukuntaan. Niin oli
kyllä iso muutos joutua leskeksi 34-vuotiaana. Ei se kyllä katso ikää sekään. Elämä on arvaamaton.
Nuoret Lesket ry:n toimintaan tutustuin vuonna 2015 kun purin omaa suruani vertaistukiryhmässä käymällä
ja hyvä tuki ja apu se todella olikin. Oli hieno huomata, että en suinkaan ollut ainoa nuorena leskeytynyt ja
oli mukava puhua asioista muiden vertaisten kanssa, he saman kokeneina tuntuivat tajuavan murheet
paremmin kuin vaikka sukulaiset, jotka yrittivät auttaa ja kuunnella.
Surusta ja pahimmasta vaiheesta ylipäästyäni jatkoin jäsenmaksun maksamista, koska halusin tukea
yhdistystä heidän auttaessa muita surevia. Jossain vaiheessa huomasin sattumalta, että jäsenlehdessä kyseltiin halukkaita lähtemään hallitustyöskentelyyn mukaan. Kirjoitin toiminnanjohtajalle sähköpostia mielenkiinnostani hallitustyöskentelyyn ja lyhyesti sanottuna siitä se lähti.
Parasta hallitustyöskentelyssä on ollut tutustua uusiin ihmisiin, hallituksen jäseniin ensisijaisesti, mutta
myöskin yhdistyksen työtekijöihin. Varsin pienellä porukalla työntekijät hoitavat vertaistukitoiminnan,
yhteydenpidon, tapahtumien järjestämisen ja kaiken muun. On ollut hienoa toimia yhteistyössä työntekijöiden kanssa ja olla mukana vaikuttamassa siihen, miten yhdistyksen toimintaa kehitetään.
Itselleni varmaan tärkein asia on ollut tutustua myös muiden surujärjestöjen toimintaan ja siihen, miten
hienosti järjestöt yhdessä pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan esimerkiksi niin, että suru tulisi olla
hyväksyttävä syy olla sairaslomalla.
Itselläni hallitustyö on rajoittunut kokouksiin osallistumiseen, ja joihinkin yhdistyksen tapahtumiin
osallistumiseen, mutta jäsen saa itse päättää sen, miten aktiivinen hän toiminnassaan on.
Hallitustyössä olen saanut huomata, osalta ikäväkseni, että uusien jäsenten joukossa on harmillisen vähän
miesleskiä. Toisaalta on monesti todettu tosiseikka, että miehet kuolevat usein aikaisemmin kuin naiset,
mutta toisaalta miehillä voi olla isompi kynnys lähteä toimintaan mukaan. Usein miehet surevat yksin. Onko
se klisee vai tosi asia, se on oma tuumaukseni.
Kovin mielelläni jatkaisin uudella kaudella hallituksessa ja olisi todella hienoa saada hallitukseen lisää uusia
aktiiveja. Sinä joka luet tätä tekstiä, jos sinua kiinnostaa yhtään lähteä vaikuttamaan asioihin, uskalla
heittäytyä ja tule mukaan.
Markku Leskinen
Hallituksen Sihteeri
Nuoret Lesket ry:n blogia kirjoittavat yhdistyksen jäsenet, vapaaehtoiset, työntekijät, hallitus ja yhteistyökumppanit. Mikäli haluaisit oman kirjoituksesi blogiin, ota yhteyttä [email protected].
Yksi vastaus
Se epäkohta pitäisi muuttaa, että leskivanhempi saisi hoitaa sairasta lastaan kotona 3+3 päivää palkallisena, minkä pystyvät kahden vanhemman perheet tekemään. Nyt leskivanhempi joutuu toivomaan, että lapsi paranee 3 päivässä, pyytää sukulaisia hoitamaan kipeää lasta tai ottamaan palkatonta vapaata töistä lapsen hoitamista varten.