Leskeksi päätymisen surua ja kärsimystä ei tule glorifioida eikä kaunistella – se on yhtä helvettiä. Tästä huolimatta kriisi tuntuu nostavan esiin myös elementtejä, joiden tärkeyteen olisin itse toivonut heränneeni jo aikoja sitten – myös ilman syvää kriisiä.
Kriisi myllää ja muuttaa minua ihmisenä. Muodostumassa on ”Petri 2.0”, jonka arvomaailman ja elämän uskon poikkeavan merkittävällä tavalla aikaisemmasta – toivottavasti parempaan ja elämänviisaampaan päin.
Murros vie aikaa. Alla kuusi elementtiä, jotka jo nyt ovat astuneet esiin ja tuntuneet merkityksellisiltä.
Aidot ihmiset ja hyvät ystävät. Kriisin myötä hyvät ystävät – niin vanhat kuin monet uudetkin – ovat tulleet äärimmäisen tärkeiksi. Oleelliselta on tuntunut ihmisten aitous. Turhanpäiväisiin ja pinnallisiin ihmisiin en tunne haluavani arvokasta elämääni tuhlata. Viikko sitten otin yhteyttä 30v sitten viimeksi tapaamaani hyvään nuoruusvuosien ystävään. Se kannatti.
Dialogin merkitys ja ihmisten ihanuus. Aitojen ihmisten kanssa käymäni keskustelut tuntuvat tulleen merkittäviksi ja antoisiksi. Olen entistä kiinnostuneempi ja löydän ihmisistä paljon hyvää ja kaunista, jota en ehkä aikaisemmin olisi huomannut. Töissä oma avoimuus on tuonut esiin muidenkin tuntoja ja kokemuksia tavalla, joka on syventänyt suhteita.
Elämäni tärkeimmän ihmisen – itseni – syväymmärrys. Nyt, enemmän kuin koskaan, haluan sukeltaa syvälle sisimpääni ja aidosti ymmärtää mikä minulle on tärkeää. Uusi elämänvaihe voi viedä moneen suuntaan. On oleellista, että suuntaa hakee itsensä hyvin tuntien. Myös itseni ja oman mielen kehittäminen tuntuu oleelliselta. Henkisyys on kasvattanut rooliaan.
Ilon, onnen ja läheisyyden salliminen. Syvästä surusta huolimatta kykenin itse jo varsin varhain sallimaan ilon, onnen ja läheisyyden paluun elämääni. Uuden parisuhteen löytäminen on mullistanut elämänlaatuni, antanut merkittävän lohdun ja valtavasti energiaa surutyön kanssa jaksamiseen. Värit ovat palanneet elämään. Kriisejä tulen kohtaamaan jatkossakin. Uskon itse, että hyvä elämä rakentuu pitkälti kykyyn näistä selvitä, ja saada ilo takaisin elämään, heti kun sen aika on.
Hyvän tahtominen ja hyvien ihmisten luo hakeutuminen. Tuskan ja syvän surun kokeminen on kasvattanut omaa hyväntahtoisuutta muita kohtaan. Ihmisille haluaa hyvää ja myös itse haluan hakeutua ihmisten seuraan, jotka itselleni hyvää haluavat. Vertaistuki tai kyky tukea ystäviä ja lähimmäisiä jonkin vastaavan kriisin kohdatessa tuntuu tärkeältä. Tämä lienee yksi syistä, miksi tätäkin blogia nyt naputtelen toivossa, että ajatuksistani olisi jollekin iloa tai lohtua.
Ajan – ja elämän – hallinta. Tuntuu tärkeämmältä kuin koskaan, ettei elämän anna valua hiekkana sormien läpi. Ihmiselämän n. 4000 viikkoa haluaa käyttää viisaasti. Näistä on itselläni reilusti alle puolet jäljellä. Samalla tuntuu tärkeältä ymmärtää, ettei aika riitä tekemään kaikkea mitä haluaisi. On kyettävä tekemään tietoisia valintoja ja hyväksymään, että osaan ei aika riitä. Kaikki lähtee pyrkimyksestä ymmärtää mikä itselleni on aidosti tärkeää.
Mitä kokemuksia teillä muilla on kriisin tuomista muutoksista itseenne ja arvomaailmaanne? Jotain samaa? Jotain muuta? Vaiko ei muutoksia ollenkaan?
-Petri Seppänen
Nuoret Lesket ry:n blogia kirjoittavat yhdistyksen jäsenet, vapaaehtoiset, työntekijät, hallitus ja yhteistyökumppanit. Mikäli haluaisit oman kirjoituksesi blogiin, ota yhteyttä [email protected].
