Menu
Vaikuttamistoiminnallaan Nuoret lesket ry haluaa edistää yhdenvertaista perhe-eläkelakia, surevien oikeutta tukeen sekä vähentää lasten edunvalvonnan kuormittavuutta.
Tällä hetkellä leskeneläke evätään leskeltä, jos hän on alle 50-vuotias ja parilla ei ole yhteistä lasta. Samoin eläke evätään, jos lapseton avioliitto oli solmittu lesken ollessa yli 50-vuotias tai avioliitto oli kestänyt alle viisi vuotta. Avoliitto ei tuo oikeutta leskeneläkkeeseen lainkaan, vaikka parilla olisi yhteisiä lapsia.
Työeläkejärjestelmän kautta tulevan leskeneläkkeen ja lapseneläkkeen määrä riippuu kuolleen puolison / vanhemman työhistoriasta ja ansaituista työtuloista. Työeläkejärjestelmän kautta maksettava lapseneläke päättyy nuoren elämäntilanteesta riippumatta, kun hän täyttää 18-vuotta.
Nuoret lesket ry esittää leskeneläkkeen ikärajan ja avioliiton kestoon liittyvän aikarajan poistamista. Samoin esitämme, että avoliitto tulee rinnastaa avioliittoon silloin, kun parilla on yhteisiä lapsia. Kelan perhe-eläkkeiden lisäosaa tulee myös korottaa, jotta kaikki lesket ja lapset saisivat kohtuullisen eläkkeen, riippumatta kuolleen puolison / vanhemman työhistoriasta. Leskiperheen lapselle tulisi maksaa lapseneläkettä työeläkejärjestelmän kautta toisen asteen opintojen päättymiseen asti.
Holhoustoimen asiakkaista noin 25 % on alaikäisiä lapsia, joka tarkoittaa lähes 15 000 lasta.
Leskiperheen lapsi merkitään holhousrekisteriin, jos hänellä on omaisuutta yli 20 000 euroa. Omaisuudeksi lasketaan myös lapsen perimä osuus perheen kotina käytettävästä asunnosta. Holhousrekisterissä olevan lapsen omaisuuden käyttäminen on rajattua ja sen käytöstä on tehtävä vuosittainen selvitys, ns. vuositili maistraatille. Luvanvaraiset oikeustoimet esim. asunnon vaihto edellyttävät lupien hakemista maistraatilta. Nämä luvat ovat maksullisia ja niihin kuluu siten lapsen varallisuutta. Eri puolella maata toimivilla maistraateilla on toisistaan poikkeavia käytäntöjä lasten edunvalvontaan liittyen.
Nuoret lesket ry:n mielestä lapsen varallisuudeksi tulee laskea vain todellisuudessa käytössä olevat rahavarat. Lain vaatimien lupien on oltava alaikäisen lapsen kohdalla maksuttomia ja käsittelyajoille tulee määrätä maksimiaika. Maistraattien käytännöt on saatava yhtenäisiksi siten, että holhoustoimilakiin pohjautuvat toimintatavat ja ohjeet ovat samat koko maassa.
Puolison kuolema on nuorelle leskelle kriisitilanne, jossa hän joutuu uudelleen rakentamaan koko elämänsä. Surun keskellä lesken on jaksettava hoitaa kuolemaan liittyvät käytännön asiat ja vastattava perheen arjesta yksinhuoltajana. Surusta toipuminen kestää kauan ja jokaisen perheen tilanne ja tuen tarve on yksilöllinen. Yksi tärkeimmistä tukimuodoista surevalle perheelle on lapsiperheiden kotipalvelu, joka mahdollistaa leskiperheelle konkreettista apua arkeen. Tällä hetkellä kotipalvelun saatavuus on erilaista eri paikkakunnilla. Myös perheneuvola, psykologi – ja kuraattoripalveluiden saatavuus vaihtelee paikkakunnittain.
Leskiperheellä on oltava oikeus tukeen pitkäkestoisesti. Kotipalvelua tulee saada asuinpaikasta riippumatta. Myös muita psykososiaalisia tukipalveluita tulee olla saatavilla koko maassa kohtuullisen ajan puitteissa.
Surun vaikutus tulee ottaa huomioon myös työelämässä, esimerkiksi joustona työajassa ja käytännön työtehtävien järjestelyissä.
