Alla oleva blogiteksti on osallistujan kokemus Leppävirroilla 7.2.-9.2.2025 järjestetystä Leskien vertaisuutta ja voimavaroja -viikonlopusta. Seuraava leskien vertaistukiviikonloppu järjestetään huhtikuussa Jyväskylässä, Lisätietoja ja ilmoittautuminen
Talvinen viikonloppu toi 14 työikäistä leskeä yhteen Leppävirralle. Olimme etukäteen tutustuneet toisiimme etäyhteyden kautta, joten täysin tuntemattomia emme perjantaina ohjelman alkaessa olleet. Odotusta ja varmasti myös jännitystä oli ilmassa. Ajatukset kuten uskallanko sanoa, mitä jos itken, olenko ainoa, jaksanko, korvaantuivat välittömällä yhteydellä, sillä me kaikki jaoimme sen, mitä ei edes tarvinnut ääneen sanoa: yllättävä ja liian aikainen kuolema oli vienyt meistä osan ja olimme etsimässä keinoja selvitä tästä hetkestä eteenpäin.
Ohjaajamme Auli ja Johanna ottivat meidät heti vastaan lämmöllä. Vaikeiden asioiden äärellä nauru ja ilo kevensivät tunnelmaa. Oli selvää, että emme suinkaan olleet ensimmäinen ryhmä, jota ohjattiin eteenpäin. Viestitimme toisillemme hienovaraisesti, mitkä tämänhetkiset tunnelmat selviämisen osalta ovat – kuinka pahalta tuntuu. Elämänkumppanin menetys oli muuttanut meidän kaikkien elämän täydellisesti ja tunnetason menetyksen lisäksi selviäminen oli vaatinut kaikilta paljon tosiasioiden hyväksymistä ja uusien asioiden opettelemista. Muutos oli myös tuonut mukanaan mahdollisuuksia katsoa asioita ja itseään uusin silmin. Toiset olivat jo löytäneet surun, epävarmuuden ja masentuneisuuden rinnalle toivon, tulevaisuuden uskon ja kiitollisuuden. Se antoi uskoa siihen, että aika ehkä todellakin voisi parantaa. Lopuksi pohdimme yhdessä ja erikseen mistä saamme voimaa, mikä tuntuu hyvältä ja mitä konkreettisia askelia voisimme ottaa. Tuntui hyvältä haaveilla ja unelmoida siitä miltä parempi huominen voisi näyttää. Leskeys ei tarkoita elämän päättymistä, päinvastoin. Meidän elämämme jatkuu ja siitä saa nauttia nauraen ja iloiten.
Tuumasta toimeen. Vesileppiksen isäntä ja koko henkilökunta pitivät meistä hyvää huolta. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Vapaa-aikaan löytyi kauneutta jäisten muumiveistosten parista, ulkoilusta upeissa järvimaisemissa sekä Vesileppiksen kylpylän altaista ja saunamaailmasta. Rankka työ vaatii rankat huvit, joten kaiken pohtimisen vastapainoksi Nuoret Lesket pinkaisivat tietysti myös Karaoke-koneelle, josta kiitos Aulille, joka osasi vedellä oikeista naruista. Lisää vauhtia käytiin hakemassa paikallisesta vapaa-ajanviettopaikasta. Kuvat ja videot eivät valehtele, mutta what happens in Leppävirta stays in Leppävirta.
Oli uskomattoman hieno kokemus saada olla osa tätä rohkeaa porukkaa edes yhden viikonlopun. Yhteenkuuluvuuden tunne ja usko siitä, että tästä selviää, kannattelee vielä pitkälle tulevaan. Mitä siellä odottaa, en tiedä, mutta olen varmempi siitä, että sieltä löytyy myös jotain hyvää. Kiitos kaikille osallistujille, Aulille ja Johannalle! Kiitos Nuoret Lesket ry!
-Mona Marin
Nuoret Lesket ry:n blogia kirjoittavat yhdistyksen jäsenet, vapaaehtoiset, työntekijät, hallitus ja yhteistyökumppanit. Mikäli haluaisit oman kirjoituksesi blogiin, ota yhteyttä [email protected].