Nuoret Lesket ry:lle valittiin 27.5.2023 Winkkuvoimaa -tapahtuman yhteydessä pidetyssä jäsenkokouksessa uusi hallitus seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Alta pääset lukemaan kaikkien hallitukseen valittujen esittäytymiset.

Pirjo Ikäheimonen -Puheenjohtaja

Olen Pirjo Ikäheimonen Kuopiosta. Toimin toista kautta yhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistyksen toimintaan tulin mukaan vuonna 2018 mieheni kuoltua melanoomaan. Olin täysin rikki ja voimaton, kun osallistuin ensin Hankasalmelle pidettyyn vertaistukiviikonloppuun. Se viikonloppu toi kuitenkin pienen pilkahduksen valoa synkimpään suruuni. Sen jälkeen kävin ryhmässä Jyväskylässä. Ryhmän avulla sain uusia ystäviä ja voimia muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Vähitellen elämään palasi värejä ja iloa. Olen aiemmin työskennellyt yhdistyskentällä, joten halusin mukaan hallitukseen, jotta pystyisin tukemaan meidän upeaa ja ammattitaitoista toimiston väkeä heidän työssään ja edistämään siten yhdistyksen toimintaa. Hallitustyön lisäksi toimin myös vertaisryhmän ohjaajana Kuopiossa. 

Sari Veijalainen – Varapuheenjohtaja

Olen Sari; leski, äiti/ äitipuoli sekä liiketoiminnan lehtori Helsingistä. Olen nykyään myös avovaimo ja
veneilijä ja harrastan lukemista ja kirjoittamista sekä joogaan ja lenkkeilen rakkaan Osku-villakoiran
kanssa. Reissaan säännöllisesti ulkomailla työn puolesta ja vapaa-aikana. Voisi sanoa, että minä olen
monta, kuten me kaikki olemme paljon muutakin kuin “vain leskiä”.
Kun leskeydyin vuonna 2009, asuimme Lapissa eikä vertaistukiryhmiä ollut tarjolla. Nuoret Lesket
toiminnan löysin vuona 2010 muutettuamme pääkaupunkiseudulle. Olen saanut yhdistyksestä valtavasti
hyvää; tukea, toivoa ja ihania ystäviä!

Olen ilolla seurannut uuden ryhmä perustamista Rovaniemelle. Minulle yksi tärkeä arvo Nuoret Lesket –
yhdistyksen toiminnassa onkin juuri se, että vertaistoimintaa on ympäri Suomea. Samoin pidän
tärkeänä, että hallituksessa on edustajia ympäri Suomea.

Olen toiminut pääkaupunkiseudun vertaisryhmän vetäjänä muutamia vuosia ja viimeiset neljä vuotta
hallituksessa, jossa jatkan nyt varaapuheenjohtajana – kiitos tästä luottamuksesta. Olen yhdessä
yhdistyksen toiminnanjohtajan kanssa mukana Suomen kaikkien sururyhmien yhteisen Surevan
Kohtaaminen – hankkeen ohjausryhmässä. Olen myös yksi SuReKo: n kouluttamista
kokemusasiantuntijoista.

Leskisisarille ja – veljille haluaisin sanoa, että: elämä kyllä kantaa!

Markku Leskinen – Sihteeri

Olen 42-vuotias ja asun Leivonmäellä kihlattuni ja hänen lastensa kanssa. Olen siis isäpuoli 13-vuotiaalle nuorelle neidille ja 11-vuotiaalle nuorelle herralle. Olen syntynyt ja kasvanut Helsingissä, jossa vietin 39 vuotta elämästäni. Siellä päättyi myös ensimmäinen avioliittoni puolison kuolemaan vuonna 2015.

Aloitan nyt Nuoret Lesket ry:n hallituksessa toisen kaksivuotiskauden ja tulen toimimaan hallituksen sihteerinä. Minulle on tärkeää edustaa meitä miesleskiä, joita on muutenkin vähemmän yhdistyksen jäsenissä.

Riikka Oosi – rahastonhoitaja

Ookkonää Oulusta – mää oon!
Olen Riikka, 46-vuotias nuori leski, ja suurimman osan aikuisiästäni olen asunut Oulussa.
Leskeydyin loppuvuodesta 2016, kun vaikeaa synnynnäistä sydänvikaa sairastanut mieheni
kuoli äkillisesti vain 38-vuotiaana sydänkohtaukseen. Koko maailma pysähtyi.
Silloinen työterveyslääkärini kertoi minulle Nuorten leskien toiminnasta, ja seuraavana keväänä
uskaltauduin paikallisryhmän tapaamiseen Keski-Pohjanmaalla. Ja onneksi uskalsin! Tuntui siltä, kuin
olisin tullut kotiin: ympärillä oli yhtäkkiä joukko samanlaisen menetyksen kokeneita ihmisiä, jotka
ymmärsivät jopa paremmin kuin minä itse vielä tuossa vaiheessa, mitä minulle oli tapahtunut.
Saman vuoden syksyllä osallistuin Nuorten leskien vertaistukiviikonloppuun Valkeakoskella. Se oli
käänteentekevä kokemus, jota en unohda koskaan. Me 13 aluksi toisillemme vierasta ihmistä jaoimme
surumme, itkimme ja nauroimme, ja ymmärsimme, että elämä jatkuu. Sain uuden suunnan elämälleni, ja
sydänystäviä tälle matkalle.

Nuoret Lesket on antanut minulle korvaamatonta vertaistukea elämäni suurimmassa kriisissä. Siksi lähdin
mukaan yhdistyksen hallitukseen, koska haluan antaa omalla työpanoksellani yhdistykselle jotain takaisin
kaikesta siitä, mitä olen saanut. Takana on kaksi vuotta hallitustyöskentelyä, ja olen osallistunut Nuorten
leskien valtakunnallisiin tapaamisiin ja tapahtumiin sekä käynyt puhelinvertaisen koulutuksen.
Nuoret lesket tekee mittaamattoman arvokasta työtä tukiessaan menetyksen kokeneita leskiä ja heidän
perheitään. Jäsenmäärä on jatkuvassa kasvussa, ja vaikka syy on surullinen, on hienoa, että meidät on
löydetty. Kehitetään yhdessä yhdistyksen toimintaa!

Jos sinulla on ajatuksia yhdistyksen toiminnasta, laita ihmeessä viestiä: [email protected].

Taru Pihlasvaara

Olen ollut Nuorten leskien toiminnassa mukana kauan. Aluksi jäsenenä, myöhemmin myös vertaistukiryhmän ohjaajana ja viime vuodet hallituksen jäsenenä. Hallitustyöskentely on ollut kiinnostavaa, vuorovaikutteista ja antoisaa. Yhdistys on kasvanut ja toimintamuodot laajentuneet vuosien varrella. On ollut antoisaa toimia yhdistyksessä eri rooleissa.

Haluan edelleen olla kehittämässä yhdistyksen toimintaa hallituksen jäsenenä. 16 v sitten sain sairaalasta puhelun. Mieheni oli kuollut. Minusta tuli leski ja 4-vuotiaan puoliorvon pojan yksinhuoltaja. Olimme juuri muuttaneet uudelle paikkakunnalle ja verkostot olivat kaukana. Löysin verkosta leskien keskustelupalstan. Myöhemmin osallistuin yhteisiin tapaamisin ja perheleireihin. Vertaistuki oli tärkeää myös lapselle.

Yhdistyksen tärkein tehtävä on mahdollistaa vertaistuki. Leskien järjestetyt viikonloput, leskiperheiden lomaviikot, tapahtumat ja vertaistukiryhmä sekä yhteisö verkossa auttoivat itseäni selviämään ja haluan, että mahdollisuus vertaistukeen on myös muilla.

Niina Äikäs

Olen Niina Äikäs Raisiosta. Jäin yllättäen leskeksi ja kahden pienen tyttären yksinhuoltajaksi loppuvuodesta 2009. Pari vuotta räpiköin itsekseni ennen kuin onnekseni löysin yhdistyksen ja toiminta imaisi välittömästi mukaansa. Kävin aktiivisesti vertaistukiryhmässä, tapasin paljon upeita ihmisiä ja lapsetkin saivat paljon elämyksiä ja tarvitsemaansa tukea perheviikonlopuissa ja kursseilla  Kun omasta leskeytymisestä kului tarpeeksi aikaa ja rankin surutyö oli käytynä läpi, tuli huomattua yhdistyksemme tärkeä yhteiskunnallinen asema ja vuonna 2013 päädyinkin mukaan hallitustoimintaan. Yhdistyksemme tekee valtavan tärkeää vaikuttamistyötä leskiperheiden aseman vahvistamiseksi ja viime vuosina ihmisten tietoisuus niin leskeyteen liittyvästä problematiikasta kuin yhdistyksestämmekin tuntuu lisääntyneen huomattavasti. Yhdistyksen huikea jäsenmääräkin kertoo että toimintaa tarvitaan.. Yhdistyksemme toiminta on historiansa aikana kehittynyt varsin suunnitelmalliseksi ja ammattitaitoisesti organisoiduksi ja toteutetuksi. Lisämausteen hallitustyöskentelylle antaa koko ajan lisääntyvä yhteistyö eri surujärjestöjen ja verkostojen kanssa.

Anu Rautoma

Olen Anu Rautoma Koskelta Tl. Minun ja neljän lapsemme elämä mullistui kesällä 2019, kun mieheni menehtyi äkillisesti sairaskohtaukseen. Olen uusi jäsen hallituksessa ja kiinnostunut vaikuttamisesta.

Auli Majuri-Naappi

Moikka, olen Auli Majuri-Naappi Jyväskylästä. Itse jäin leskeksi 10 vuotta sitten. Nuorten leskien hallituksessa olen ollut mukana neljä vuotta. Lisäksi olen ollut vertaisohjaajana leskien vertaisviikonlopuissa useamman vuoden ajan. Niissä toteutuu se yhdistyksen tärkein eli vertaisuus. Koen tärkeänä olla mukana vaikuttamassa ja kehittämässä edelleen yhdistyksen toimintaa. Vapaa-ajalla tykkään valokuvata, kulkea luonnossa, pyöräillä, virkkailla ja oleilla. Ajatuksia, ideoita voit laittaa [email protected]

Johanna Koskenlahti

Olen Johanna Koskenlahti, 43-vuotias lapseton leski Jyväskylästä. Jäin leskeksi tammikuussa 2022 mieheni
kuoltua äkillisesti sairauskohtaukseen. Leskeytymisen jälkeen sain valtavan hyvää tukea kriisityöstä ja
toivoisinkin, että hallituksen jäsenenä voisin olla vaikuttamassa siihen, että jokainen leski saa oikean ja
riittävän tuen kipeässä surussa ja koko elämän muuttavassa kriisissä. Akuutin kriisin jälkeen hakeuduin
vertaistuen pariin ja se onkin ollut todella arvokasta. Ajatusten ja tunteiden jakaminen toisten leskien
kanssa on ollut korvaamaton tuki uuden elämän rakentamisessa. Haluan olla mukana kehittämässä
vertaistukea ja luoda toivoa siihen, että puolison kuoleman jälkeenkin meistä jokainen voi elää hyvää ja
onnellista elämää.