Esitys Perhe-eläkeuudistuksesta lähtenyt lausuntokierrokselle – Lue yhdistyksen kannanotto

Hallituksen esitys perhe-eläkeuudistuksesta on lähtenyt nyt lausuntokierrokselle. Nuorille leskille pettymyksenä tuli, että lakiesityksessä ei edelleenkään esitetä korjattavaksi olennaista lain epäkohtaa, jonka vuoksi nuoret lapsettomat lesket jäävät kokonaan ilman eläkettä. Suomen nuoret lesket ry katsoo, että eläkkeen evääminen iän ja lapsettomuuden perusteella on syrjivää ja kohtuutonta. Oikeus eläkkeeseen tulee taata yhdenvertaisesti kaikille leskille.

Lausuntokierrokselle lähteneessä lakiesityksessä nuorena ja lapsettomana puolisonsa menettäneet aiotaan edelleen rajata eläkeoikeuden ulkopuolelle. Leskeneläke evätään lapsettomalta leskeltä kokonaan, jos leski on alle 50-vuotias, avioliitto on kestänyt alle 5 vuotta tai se on solmittu yli 50 -vuotiaana.

Nämä rajoitukset johtavat kohtuuttomiin ja epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin. Nuorena leskeytyessä koko elämä on rakennettava uudelleen. Taloudellista turvaa on harvoin ehtinyt kertyä ja leskeytyminen tarkoittaa toisen tulojen poistumista taloudesta. Ilman eläkettä puolison kuolema voikin johtaa myös kodin menetykseen. Leskeytyminen vaikuttaa työkykyyn ja on tutkitusti terveysriski. Tilanteen itsessään aiheuttaman kuormituksen lisäksi leskelle on kohtuutonta joutua myös taloudellisiin vaikeuksiin. Leskeneläkkeellä voidaan ennaltaehkäistä puolison kuoleman aiheuttamia negatiivisia seurauksia. Tämä on kannattavaa sekä taloudellisesti että inhimillisesti.

Epäkohdan korjaamisessa ei ole kysymys taloudellisesti merkittävästä satsauksesta eläkeuudistuksen kokonaisuudessa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 leskeksi jäi noin 500 alle 50-vuotiasta. Osalla heistä on alaikäisiä lapsia ja he ovat siten jo eläkeoikeuden piirissä. Työikäisen lapsettoman lesken eläke on usein myös lyhytkestoinen, koska eläkettä vähennetään jo puolen vuoden alkueläkkeen jälkeen huomioiden lesken oma laskennallinen työeläketurva. Usein eläkettä ei tämän jälkeen jää maksuun lainkaan.

Nuori ikä ja lapsettomuus perusteena eläkkeen eväämiselle ovat syrjiviä. Lapsettomuus perusteena tuntuu erityisen kohtuuttomalta niistä leskistä jotka surevat sitä, etteivät ehtineet saada lasta puolisonsa kanssa. Laki ei myöskään tunnista muuttuneita parisuhteen muotoja ja perhetilanteita. Avioliittoa on saattanut edeltää pitkä avoliitto ja uusperheissä eletään lapsiperheessä, vaikka lapset eivät olisikaan juridisesti yhteisiä.

Hyvää lakiesityksessä on se, että vanhempansa menettäneen lapsen ja avopuolison asemaan on tulossa joitakin parannuksia. Leskeneläkettä saisi jatkossa myös avopuoliso, jos hänellä on yhteisiä lapsia kuolleen puolison kanssa. Myös vanhemman menettäneen nuoren tilanne kohenisi, kun eläkettä maksettaisiin 20 ikävuoteen asti.

Suomen nuoret lesket ry vaatii, että lesken eläkkeeseen liittyvät rajoitukset poistetaan ja yhtäläinen eläkeoikeus taataan kaikille leskille. Yhdistys vastustaa myös lakiesityksessä ollutta eläkkeiden määräaikaistamista. Leskeneläkkeiden kaavamaisen määräaikaistamisen sijaan järjestelmässä tulisi huomioida lesken taloudellinen tilanne.