Kaikki lesket eivät saa leskeneläkettä

Suomen nuoret lesket ry tiedottaa:

Kaikki lesket eivät saa leskeneläkettä

Maaliskuussa 2012  Helsingin Sanomien ja iltapäivälehtien välityksellä nousivat keskusteluun leskien suuret eläkkeet. Aiheesta kirjoitettuja juttuja oli otsikoitu mm. ” Leskeneläkkeet huipputasoa”, ”Suomi on leskille rahallisesti paras maa”, ”Hyvätuloisimmat lesket saavat erikoislääkärin tulot”.

Suomen nuoret lesket ry on työikäisten leskien ja vanhempansa menettäneiden lasten vertaistukijärjestö. Saamamme palautteen mukaan tapa jolla leskeneläkkeistä kertovia juttuja otsikoitiin, tuntui leskistä loukkaavalta ja antoi väärän kuvan leskien taloudellisesta tilanteesta. Nämä otsikot tuntuvat olevan niin kaukana työikäisen lesken ja leskiperheiden arjen todellisuudesta, että Suomen nuoret lesket ry haluaa esittää oman näkemyksensä asiaan.

Kirjoittelu antaa ymmärtää, että lesket ovat yli 65-vuotiaita, leskeneläkkeet ovat suuria ja lesket saavat eläkettä koko elinikänsä. Suomessa on kuitenkin 54 000 työikäistä leskeä ja vuosittain vanhempansa menettää yli 2500 alaikäistä lasta. Tilastoissa ei ole mukana lainkaan suurta joukkoa avopuolisonsa menettäneitä, koska heitä ei katsota virallisesti leskiksi. Käytännössä iso joukko leskistä ei saa leskeneläkettä lainkaan. Leskeneläke evätään kokonaan jos leski on alle 50-vuotias ja lapseton, samoin leskeneläke evätään lapsettomalta leskeltä jos avioliitto on kestänyt alle 5 vuotta. Avoliitossa eläneet jäävät myös kokonaan leskeneläkkeen ulkopuolelle.

Lesken oma työeläketurva vaikuttaa leskeneläkkeen määrään. Lapsettomilla työikäisillä leskillä leskeneläkettä vähennetään puolen vuoden alkueläkkeen jälkeen huomioimalla lesken oma työeläketurva. Tämä pienentää leskeneläkettä ja johtaa usein siihen ettei sitä makseta lainkaan. Jos leskellä on alaikäisiä lapsia leskeneläkettä vähennetään, kun nuorin lapsi on täyttänyt 18 vuotta. Näin ollen leskeneläkkeen `elinikäisyys` ei suinkaan toteudu kaikkien leskien kohdalla.

Leskeneläke ja mahdollinen lapseneläke muodostavat yhdessä perhe-eläkkeen. Perhe-eläke on tarkoitettu turvaamaan lesken ja lasten toimeentuloa kun lähiomainen kuolee. Sen määrä perustuu kuolleen puolison eläkkeeseen tai laskennalliseen eläkkeeseen, jonka hän olisi saanut, jos olisi tullut työkyvyttömäksi kuolinpäivänään. Eläketurvakeskuksen mukaan keskimääräinen leskeneläke on 513€/kk ja alle 18-vuotiaiden keskimääräinen lapseneläke 325€/kk. Jos kuolleen puolison työhistoria on ollut hajanainen ja hänen tulonsa ovat olleet pienet, myös perhe-eläkkeen määrä on pieni.

Toisin kuin lehtikirjoittelusta on voinut ymmärtää, perhe-eläkkeet eivät todellakaan korota kenenkään elintasoa, vaan turvaavat leskelle/leskiperheelle perustoimeentuloa mm. asumisen jatkumisen entisessä kodissa. On muistettava, että taloudesta poistuu toinen tulonlähde, jolloin leski joutuu yksinään vastaamaan perheen taloudesta, menojen siitä kuitenkaan suhteellisesti vähentymättä. Puolison kuolemasta aiheutuneen kriisin ja surun keskellä leski joutuu vastaamaan yksinään myös perheen arjesta ja lasten hyvinvoinnista yksinhuoltajana.

Kun työeläkejärjestelmää ja siihen kuuluvaa leskeneläkettä tarkastellaan, on hyvä muistaa, että leskeneläkkeensaajissa on hyvin eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa eläviä henkilöitä. Sadan henkilön saaman suuren eläkkeen esille nostaminen antaa leskeneläkejärjestelmästä harhaanjohtavan kuvan. Raflaavien ja myyvien otsikoiden sijasta olisi tärkeämpää nostaa esille perhe-eläkejärjestelmässä olevia epäkohtia mm. edellä mainittuja ikään ja avioliiton kestoon liittyviä rajoituksia, jotka estävät leskeneläkkeen saamisen. Suurinta osaa leskiä koskettaa pikemminkin tulotason romahdus kuin elintason nousu.

Scroll Up