Mikä leskeneläke on?
Leskeneläke on osa Suomen perhe-eläkejärjestelmää. Sen tarkoitus on turvata puolison menettäneen toimeentuloa tilanteessa, jossa perheen tulot voivat äkillisesti pienentyä merkittävästi. Leskeneläke ei korvaa menetettyä puolisoa eikä poista surua, mutta se voi tarjota tärkeää taloudellista vakautta kriisin keskellä ja aikaa sopeutua muuttuneeseen elämäntilanteeseen.
Leskeneläke on osa perhe-eläkejärjestelmää, johon kuuluvat leskeneläke ja lapseneläke. Lisää näistä eläkkeistä ja niiden saamisen ehdoista voit lukea täältä
Leskeneläke on tärkeä turva kriisin keskellä
Puolison kuolema on yksi elämän suurimmista kriiseistä. Surun, sokin ja arjen uudelleen rakentamisen keskellä taloudellinen turva on välttämätön tuki.
Vuosittain noin 2 800 työikäistä suomalaista menettää puolisonsa. Todellinen määrä on tätä suurempi, sillä tilastoissa eivät näy avopuolisonsa tai seurustelukumppaninsa menettäneet. Lisäksi noin 1 800 alaikäistä lasta menettää vanhempansa joka vuosi.
Leskeytyminen ei ole marginaalinen ilmiö. Se koskettaa tuhansia ihmisiä ja perheitä vuosittain, ja jokainen menetys on yksi elämän suurimmista kriiseistä. Surun rinnalla monen lesken on kannettava huolta toimeentulostaan, asumisestaan ja arjen jatkuvuudesta.
Faktaa leskeneläkkeestä
- Keskimääräinen leskeneläke on alle 800 euroa kuukaudessa.
- Kyse ei ole suuresta etuudesta, vaan perusturvaa täydentävästä tuesta, joka auttaa selviytymään arjen menoista kriisin keskellä.
- Ehkäisee taloudellista romahdusta kriisin keskellä.
- Tukee työ- ja toimintakyvyn säilymistä.
- Vähentää mielenterveyden kuormitusta.
- Ehkäisee lapsiperheköyhyyttä.
- Vähentää tarvetta muille tukimuodoille, kuten toimeentulotuelle, asumistuelle ja velkajärjestelyille.
Miksi leskeneläkkeen turvaaminen on tärkeää?
- Taloudellinen turva ehkäisee syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta sosiaaliturvasta.
- Se on ennaltaehkäisevää talouspolitiikkaa, joka säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä.
- Kyse on vastuullisesta taloudenpidosta ja inhimillisestä kriisituen rakenteesta.
Leskien kommentteja leskeneläkkeen merkityksestä
”Minulla on kaksi alaikäistä lasta peruskoulussa vielä. Miehen kuolemasta nyt vajaa 4 vuotta. Meillä pieni eläke, jota saadaan kaikki yhteensä noin 700 €. Tämä raha kuluu ihan arjen kuluihin, kun toinen vanhempi puuttuu!”
”Jokaisen perheen vanhempi voi miettiä, kuinka hyvin perheensä saisi elätettyä yksin, jos toinen rahaa tienaavista aikuisista olisi lopullisesti poissa kuvioista.”
”Ainakin näin ensimmäisen vuoden aikana leskeneläke on ollut elinehto. Pelkoa raha-asioiden järjestymisestä, huolta ja stressiä on ollut siitä huolimatta. Omaan työhön palaaminen ei äkillisen järkytyksen jälkeen ollut mahdollista.”
”Leskeneläke on auttanut muuten niin epävakaassa tilanteessa. Jos siitä leikataan tai saamisen kestoa lyhennetään, en pärjää enää taloudellisesti. Se on pieni korvaus puolison menetyksestä.”
Kaikilla leskillä tulee olla oikeus leskeneläkkeeseen
Puolison menetys koskettaa kaikkia leskiä samalla tavalla. Silti oikeus leskeneläkkeeseen riippuu nykyisin esimerkiksi iästä, avioliiton kestosta ja siitä, onko parilla lapsia. Kriisin vakavuus ei kuitenkaan määräydy näiden tekijöiden perusteella.
Tällä hetkellä perhe-eläkelainsäädäntö asettaa lesket eriarvoiseen asemaan ja sulkee osan heistä kokonaan tuen ulkopuolelle.
Nykyinen lainsäädäntö sulkee tuen ulkopuolelle lapsettomat lesket, jotka:
- ovat alle 50-vuotiaita
- joiden avioliitto on kestänyt alle viisi vuotta
- ovat solmineet avioliiton yli 50-vuotiaina
Leskeneläkkeen epääminen iän ja lapsettomuuden perusteella
- kohtelee nuoria leskiä eriarvoisesti
- ei tunnista muuttuneita parisuhteen muotoja ja perhetilanteita
- ei huomioi kriisin vaikutuksia työkykyyn ja talouteen
- ei tuo merkittäviä säästöjä valtiolle, sillä kyse on vain muutamista sadoista leskistä vuosittain
Miksi yhdenvertainen oikeus leskeneläkkeeseen on tärkeää?
- Kyse on perustuslain mukaisesta yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta.
- Nuoret lesket ovat usein työelämässä. Taloudellinen tuki oikeassa kohdassa auttaa heitä palaamaan työhön eikä jäämään sen ulkopuolelle.
- Pieni, kohdennettu tuki ehkäisee velkaantumista ja toimeentulotuen tarvetta.
- Lainsäädännön korjaaminen on taloudellisesti pieni, mutta inhimillisesti valtava teko.
Ilman eläkettä jääneiden leskien kokemuksia
”Minä en valitettavasti saa leskeneläkettä, koska menimme naimisiin vasta kun olin täyttänyt jo 50 vuotta eikä meillä ollut lapsia. Mutta minulle olisi ollut todellakin tarpeen saada se eläke, koska puolison tulot olivat yli kaksinkertaiset omiin tuloihini nähden.”
”Itse olen siinä tilanteessa, etten saa leskeneläkettä. Jäin leskeksi 35-vuotiaana, ja lapsettomuushoidoista huolimatta emme saaneet lapsia. Olimme ostaneet talon ja tarkoitus oli perustaa perhe, mutta mieheni kuoli tapaturmaisesti. Jäin yksin talolainan, arjen sekä talon ylläpidon kanssa. Karu todellisuus arjessa selviytymisen haasteista iski vasten kasvoja, kun en ollut 50-vuotias puolisoni kuollessa.”
”En saa mitään leskeneläkettä, sillä ehdimme olla 12 vuotta yhdessä, mutta alle viisi vuotta naimisissa.”
Puolison kuolema muuttaa elämän peruuttamattomasti – yhteiskunnan tulee tukea selviytymistä, ei horjuttaa sitä
Leskeneläkkeen tehtävä on turvata toimeentuloa silloin, kun elämä järkkyy perustuksia myöten. Sen merkitys näkyy paitsi leskien ja lasten arjessa myös yhteiskunnan kyvyssä ehkäistä taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia ennen kuin ne syvenevät.
Nuoret Lesket ry katsoo, että leskeneläkkeen tulee turvata toimeentuloa kriisin keskellä yhdenvertaisesti kaikille leskille. Perhe-eläkelainsäädäntöä tulee kehittää vastaamaan tämän päivän perhemuotoja ja elämäntilanteita niin, ettei kukaan jää tuen ulkopuolelle iän, lapsettomuuden tai avioliiton keston perusteella. Taloudellisesti kyse on pienestä muutoksesta, mutta yksittäiselle leskelle sen vaikutus voi olla ratkaiseva.