Blogi: Toinen vuosirengas
Toinen vuosirengas -kirjoitus on jatkoa ensimmäiselle blogilleni ”Paluu rannalta” Toinen suruvuosi jatkoi kulkuaan. Kevät oli auennut uutena ja kirkkaana. Näin mahdollisuuksia edessäni. Päivät ja viikot kuitenkin vaihtelivat. Välillä sisimmän täytti ilo ja rohkeus, välillä halusin vetää jarrusta ja palata suruni kanssa omaan rauhaani. Olin myös edelleen hyvin herkkä ulkoa päin tuleville ajatuksille tai hyvää tarkoittaville […]
Blogi: Kuka kuuntelee, kohtaa, kannattelee ja ymmärtää?
Jokainen meistä kaipaa ymmärretyksi ja kuulluksi tulemista, myötätuntoisia katseita ja hyväksyntää. Kohtaamisia, joissa kohdataan ja tullaan kohdatuiksi. Tunnetta, että ei olla yksin. Silloin kun on vaikeaa, maailma on romahtanut ja kaikki ympäriltä sortunut, tarvitaan lohtua ja turvaa. Tarvitaan uskoa siihen, että vielä joku päivä voi olla helpompaa ja elämä voi tuntua edes hieman kevyemmältä. ”Vain […]
Blogi: Leskeys ja seksuaalisuus
Seksuaalisuus on meissä ihmisissä syntymästä kuolemaan saakka. Seksuaalisuus kehittyy ja ilmenee eri tavalla eri iässä. Elämäntilanteet ja kriisit muokkaavat seksuaalisuuttamme. Lesken seksuaalisuus ei häviä puolison kuoleman myötä, joskin se voi saada uusia muotoja. Monen lesken kohdalla puolison kuoleman myötä elämästä poistuu se ihminen, jonka kanssa todennäköisesti on voinut toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan. Seksuaalisuus ei kuitenkaan tarkoita […]
Blogi: Paluu lähtöruutuun
Kirjoittelen tätä tekstiä Kuusamossa vuokramökin sohvalla. Olen täällä kahdestaan kaksivuotiaan tyttäreni kanssa. Osallistumme Surunauha ry:n vertaisvaellukselle Pienelle Karhunkierrokselle Oulangan kansallispuistossa. Vaellus on yksipäiväinen, mutta me olemme reissussa viisi yötä. Kymmenen vuotta sitten vietimme juhannusta tästä muutaman kilometrin päässä mieheni ja hänen kavereidensa kanssa. Vasta täällä paikan päällä mietin, että missähän silloin 10 vuotta sitten oli […]
Blogi: Oppilaan suru
Tämä blogikirjoitus on kirjoitettu yhden luokanopettajan ajatuksin. Pohdiskelen kirjoituksessani pienin pintaraapaisuin oppilaan surua ja sitä, minkälaisia ajatuksia kuolema ja suru itsessäni herättelevät opettajan sydämellä tunnettuna. Tärkeä, suuri aihe, oppilaan suru. Paljon mietteitä ja tunteita. Vaikea pukea sanoiksi kaikkea, mutta ehkä en siihen pyrikään, eikä se varmasti ole mahdollistakaan. En ole surun asiantuntija, mutta sen tiedän, minkälainen opettaja toivoisin olevani silloin, kun oppilaani menettää jonkun hänelle tärkeän <3 Kerron pian. Suurin osa opettajista kohtaa jossain vaiheessa uraansa […]
Blogi: Uusi alku
Jäin leskeksi 54-vuotiaana yhdeksän vuotta sitten. Puolisoni ja lasteni isä menehtyi neurolymfooman kolmanteen relapsiin lähes yhdeksän vuoden sairastamisen jälkeen vain 52-vuotiaana. Neurolymfooma on yksi agressiivisimmistä aivosyövistä, mutta aivojen sisälle annettavalla solusalpaajahoidolla siitä voi parantua vuosiksi, jopa pysyvästi. Mieheni sairastaessa lymfoomalääkäri antoi tunnustuksen .”Olet pitänyt perhettäsi pystyssä tammena myrskyn keskellä”. Mieheni joutui jättämään työelämän 43-vuotiaana, mutta […]
Blogi: Alba – kokemuksia vertaistukiviikonlopusta
Siis mihin olet menossa? Näin kyseli ystäväni, kun kerroin meneväni leskiviikonloppuun Jyväskylään. Omissakin korvissa sana tuntui ihan hirveältä ja mietin, että en vieläkään yhdistä tuota kauheaa sanaa itseeni. Tarkensin, että kyseessä on Nuorten Leskien järjestämä vertaistukiviikonloppu Jyväskylässä ja että olemme jo kerran tavanneet Zoomin välityksellä samalla viikolla. Pystyin kertomaan hänelle vain sen, että meitä olisi […]
Blogi: Työhön paluu puolison kuoleman jälkeen
Meillä jokaisella on yksilöllinen ja omanlainen kokemus puolison kuolemasta ja leskeydymme erilaisissa elämäntilanteissa. Oma elämä ja arki jatkuu, vaikka välillä ehkä tahtoisikin luovuttaa. Osana arjen jatkumista moni meistä miettii, milloin palata töihin. Tämä blogikirjoitus on minun kokemukseni työhön paluusta ja työn merkityksestä elämäni suurimman kriisin kohdatessani. Oma kokemukseni työhön paluusta oli hyvä, joten tuntuu tärkeältä […]
Blogi: Kirje sinulle
En ole kirjoittanut sinulle pitkään aikaan, varmasti vuosiin. Nyt ajattelen sinua taas paljon, sillä kymmenen vuotta tulee täyteen siitä kun lähdit. Tämä kevään aurinko, jota olen aina rakastanut, niin kamalan kirkas, vie aina osan minusta niihin päiviin, kun olimme löytäneet sinut ja kaikki romahti lopullisesti. Silloin aurinko tuntui kuin pilkkaavan sitä mustuutta. Se oli räikeä […]
Blogi: Kirjoittajan matka kohti väistämätöntä
En tiennyt millaiselle matkalle lähdin, kun ilmoittauduin omaelämäkerralliselle kirjoituskurssille kolme vuotta sitten. Tarkoitukseni oli vain kuluttaa aikaa kirjoittamalla ja oppia jotain uutta. Epäröin ennen lähtöä, muutin mieltäni monta kertaa. Ennakkotehtävän tekeminen tuntui mahdottomalta, eihän minulla ollut mitään kirjoitettavaa. Mietin, mikä päähänpisto tämä on. Lopulta kirjoitin listan elämäni tapahtumista, siitä tuli pitkä. Ennen lähtöä annoin itselleni […]