Puolison kuoleman jälkeen perheen taloudellinen tilanne muuttuu. Perhe-eläke on tarkoitettu turvaamaan omaisten toimeentuloa puolison tai vanhemman kuoleman jälkeen.
Perhe-eläke
Perhe-eläke turvaa toimeentulon, kun puoliso tai huoltaja kuolee. Perhe-eläkkeitä ovat leskeneläke
ja lapseneläke. Nämä yhdessä muodostavat kokonaisuuden ja vaikuttavat toisiinsa. Tällä sivulla on avattu asiaa pääpiirteittäin. Lisätietoa perhe-eläkkeistä ja ohjeita niiden hakemiseen löydät www.kela.fi ja www.tyoelake.fi
Ketkä voivat saada perhe-eläkettä?
Perhe-eläkettä voivat saada leski, rekisteröidyn parisuhteen eloonjäänyt puoliso, sekä alle 20-vuotiaat lapset. Vuoden 2022 alusta voimaan tulleen uudistuksen myötä myös avopuoliso voi saada leskeneläkettä tiettyjen ehtojen täyttyessä. Lisäksi edunjättäjän entisellä puolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos edunjättäjä oli velvollinen maksamaan hänelle elatusapua.
Mistä perhe-eläke koostuu ja kuinka sitä voi hakea?
Perhe-eläke koostuu leskeneläkkeestä ja mahdollisesta lapseneläkkeestä. Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää: Kelan hoitama perhe-eläke ja työeläkejärjestelmän perhe-eläke, joka perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen. Perhe-eläkettä
voi saada samaan aikaan kummankin järjestelmän kautta. Perhe-eläkkeitä voi hakea joko Kelasta
tai kuolleen työeläkelaitoksesta yhdellä lomakkeella.
Leskeneläke
Vuoden 2022 alusta voimaan tulleen perhe-eläkelainsäädännön uudistuksen myötä leskeneläkkeen saajat jakautuvat kahteen ryhmään, joiden kohdalla leskeneläkkeen ehdot poikkeavat. Keskeisimmät muutokset koskevat leskeneläkkeen kestoa sekä avoliitosta leskeytyneiden oikeutta eläkkeeseen.
Mikäli olet menettänyt kumppanisi ennen 1.1.2022 ja/tai olet syntynyt ennen vuotta 1975 sinun kohdallasi pätee vanha leskeneläkelainsäädäntö. Jos taas olet jäänyt leskeksi 1.1.2022 jälkeen
ja olet syntynyt vuonna 1975 tai sen jälkeen, noudatetaan kohdallasi uudistunutta lainsäädäntöä.
Leskeneläke avioliiton perusteella
Leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
- Leski ja puoliso olivat avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, kun puoliso kuoli.
- Avioliitto oli solmittu ennen kuin puoliso täytti 65 vuotta.
- Leskellä ja puolisolla on tai on ollut yhteinen lapsi.
Jos yhteistä lasta ei ole, oikeus leskeneläkkeeseen on kuitenkin, kun kaikki seuraavat lisäedellytykset täyttyvät:
- Avioliitto oli solmittu vähintään viisi vuotta ennen puolison kuolemaa.
- Avioliitto oli solmittu ennen kuin leski täytti 50 vuotta. Ikäraja ei koske naisleskeä,
- jos avioliitto oli solmittu ennen 1.7.1990.
- Puolison kuollessa leski oli vähintään 50-vuotias tai hän oli saanut työkyvyttömyyseläkettä vähintään kolme vuotta.
Leskeneläke avoliiton perusteella
Vuoden 2022 alusta voimaan tulleen perhe-eläkelainsäädännön uudistuksen mukaan myös avoliitosta leskeytyneellä on oikeus leskeneläkkeeseen, mikäli kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
- Avopuoliso on kuollut vuonna 2022 tai sen jälkeen.
- Avoleskellä on huollettavana puolison kanssa yhteinen alle 18-vuotias lapsi.
- Avoleski ja hänen puolisonsa asuivat yhteisessä taloudessa vähintään viisi vuotta ennen puolison kuolemaa.
- Avoleski ja hänen puolisonsa olivat muuttaneet yhteiseen talouteen ennen kuin puoliso
- täytti 65 vuotta.
- Kumpikaan avopuolisoista ei ollut sillä hetkellä avioliitossa muun henkilön kanssa.
Huom! Avolesken leskeneläkeoikeus koskee vain vuoden 2022 jälkeen leskeytyneitä. Uudistus ei vaikuta takautuvasti jo myönnettyihin leskeneläkkeisiin
Leskeneläkkeen kesto
Leskeneläkkeen kestoon vaikuttaa lesken syntymävuosi sekä se, maksetaanko leskeneläkettä avioliiton vai avoliiton perusteella
Ennen vuotta 2022 leskeytyneiden ja/tai ennen vuotta 1975 syntyneiden kohdalla noudatetaan vanhaa lainsäädäntöä. Vanhan lainsäädännön kohdalla leskeneläkkeen kestolle ei ole määritelty enimmäismääräaikaa, vaan se myönnetään toistaiseksi voimassa olevana.
Uutta lainsäädäntöä eläkkeen keston suhteen noudatetaan vuonna 1975 tai sen jälkeen syntyneillä, joiden kumppani on kuollut 1.1.2022 jälkeen. Leskeneläkkeen kesto on tällöin rajattu 10 vuoteen
tai enintään siihen asti kunnes, kun nuorin lapseneläkettä saavista lapsista täyttää 18 vuotta.
Huom! Leskeneläke päättyy myös silloin, jos leski solmii uuden avioliiton alle 50-vuotiaana. Silloin Kela maksaa leskelle kertasuorituksena hänen kolmen vuoden lesken-eläkkeensä perusmäärää ja täydennysmäärää vastaavan määrän, jos hän on ehtinyt saada leskeneläkettä vähintään vuoden ajan.
Leskeneläkkeen määrä
Leskeneläkkeen määrään vaikuttaa lesken oma työeläke, jo maksussa oleva tai laskennallinen.
Se voi vähentää leskeneläkettä tai johtaa siihen, ettei leskeneläkettä makseta lainkaan.
Leskeneläkettä vähennetään kuuden kuukauden kuluttua kuolemantapauksesta, jos leski on lapseton, alle 65-vuotias, eikä hän saa työeläkettä. Siihen saakka leskeneläke maksetaan vähentämättömänä. Jos leski on täyttänyt 65 vuotta tai saa omaa työeläkettä, vähennys tehdään heti. Jos perheessä on alaikäisiä lapsia, leskeneläkettä vähennetään vasta, kun nuorin on täyttänyt 18 vuotta.
Kelan leskeneläke maksetaan vain alle 65-vuotiaalle leskelle. Puolison kuoleman jälkeen leskelle myönnetään alkueläke, jota maksetaan kuusi kuukautta tai sen kuukauden loppuun, jona leski täyttää 65 vuotta. Alkueläke on vakiomääräinen, mutta se voi olla pienempi jos kuollut puoliso on asunut tai työskennellyt ulkomailla. Tietyt lesken omat eläkkeet estävät alkueläkkeen saamisen. Alkueläkkeen jälkeen eläke voi jatkua jatkoeläkkeenä, joka koostuu perusmäärästä ja tulosidonnaisesta täydennysmäärästä. Jos leskellä on huollettavana alle 18-vuotias lapsi, jatkoeläke on vähintään perusmäärän suuruinen. Jos huollettavia lapsia ei ole, leskellä voi olla oikeus jatkoeläkkeen tulosidonnaiseen täydennysmäärään, mutta ei perusmäärään.
Lapseneläke
Lapsi saa lapseneläkettä, jos hänen vanhempansa kuolee. Lapseneläkettä voi saada sekä Kelan että työeläkejärjestelmän kautta. Myös biologisen vanhemman kuoleman jälkeen syntynyt lapsi on oikeutettu lapseneläkkeeseen. Jos lapsen vanhemmat eivät olleet avioliitossa, on isyys vahvistettava ennen eläke-etuuden saamista. Lisätietoja antaa asuinkunnan lastenvalvoja. Jos lapsen molemmat vanhemmat kuolevat, lapseneläke maksetaan kummankin jälkeen erikseen.
Lapseneläkettä voi myös saada lakiin perustuvana tapaturmaeläkkeenä ja sen lisäksi vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen perusteella. Jos huoltaja on asunut tai työskennellyt ulkomailla, lapsella voi
olla oikeus perhe-eläkkeeseen myös niistä maista.
Ei-biologinenkin lapsi voi saada eläkettä
Lapseneläkettä voi saada myös silloin, jos lapsen äiti- tai isäpuoli kuolee ja seuraavat edellytykset täyttyvät:
- Äiti- tai isäpuoli oli avioliitossa lapsen vanhemman kanssa.
- Lapsi asui äiti- tai isäpuolensa kanssa samassa taloudessa, kun tämä kuoli.
Kelan kautta maksettava lapseneläke
Kela maksaa lapseneläkettä alle 18-vuotiaalle edunjättäjän omalle lapselle, ottolapselle tai lapselle, joka asui edunjättäjän kuollessa hänen kanssaa
Kelan lapseneläkkeeseen kuuluu aina lapsen tuloista riippumaton perusmäärä. Lisäksi lapsi voi saada täydennysmäärää, johon vaikuttavat muut eläketulot. Kelan lapseneläkettä voi saada myös kasvatusisän tai -äidin kuoltua.
Työeläkejärjestelmän kautta maksettava lapseneläke
Työeläkejärjestelmän kautta maksettavaa lapseneläkettä haetaan siitä työeläkelaitoksesta,
johon kuollut vanhempi työnsä kautta kuului. Lapseneläkkeen yhteismäärä jaetaan tasan
eläkkeeseen oikeutettujen lasten kesken.
Työeläkejärjestelmän lapseneläkkeen yhteismäärä jaetaan tasan lasten kesken. Perhe-eläkkeen jakautuminen muuttuu edunsaajien määrän muuttuessa, esimerkiksi lapsen täyttäessä 20 vuotta. Lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen sen kuukauden loppuun saakka, jolloin hän täyttää 20 vuotta. Tätä lapseneläkettä haetaan siitä työeläkelaitoksesta, johon kuollut vanhempi työnsä kautta kuului.
Lapseneläkkeen kesto
Kela maksaa lapseneläkkeen perusmäärää ja täydennysmäärää alle 18-vuotiaalle. Jos nuori opiskelee, Kela jatkaa perusmäärän maksamista, kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Sitä kutsutaan myös koululaiseläkkeeksi.
Vuoden 2022 alusta voimaan tulleen lakiuudistuksen myötä työeläkejärjestelmän mukaista lapseneläkettä maksetaan kunnes lapsi täyttää 20 vuotta (aikaisempi ikäraja on ollut 18 vuotta).
Lapseneläkkeen lisäosa
Vuoden 2022 alusta voimaan tulleen uudistuksen mukaan lapselle voidaan myös maksaa lapseneläkkeen lisäosaa, mikäli perheessä ei ole leskeneläkkeeseen oikeutettua leskeä.
Jos leskeneläkkeen edellytykset eivät lapsen toisen huoltajan kohdalla täyty tai jos toista huoltajaa
ei ole, maksetaan lapselle lapseneläkkeen lisäksi leskeneläkkeen määrää vastaava lisäosa.
Sekä lapseneläkkeen päättymisiän nosto 20 ikävuoteen että lapseneläkkeen lisäosa tulevat voimaan myös sellaisiin lapseneläkkeisiin, jotka ovat maksussa lain voimaantullessa 1.1.2022. Toisin sanoen, jos lapseneläkettä tällä hetkellä saava lapsi täyttää 18 vuotta 1.1.2022 tai sen jälkeen, maksetaan hänelle lapseneläkettä automaattisesti 20-vuotiaaksi saakka. Myös oikeus lapseneläkkeen lisäosaan tarkistetaan, ja niihin lapseneläkkeisiin, joihin lisäosa kuuluu, tehdään korotus.
Maksussa olevien lapseneläkkeiden pidennystä tai mahdollista määrän korotusta lisäosalla ei tarvitse erikseen hakea.
Eläkelaitokset lähettävät muutospäätökset automaattisesti niille, joita asia koskee.
Muut eläke-järjestelmät
Jos kuoleman on aiheuttanut työtapaturma tai liikenneonnettomuus, korvaukset maksetaan tapaturma- ja liikennevakuutuksen mukaan.
Näissä tilanteissa perhe-eläkkeen määräytymis- ja maksuperusteet poikkeavat joiltakin osin alla esitetystä. Oikeus leskeneläkkeeseen voi esimerkiksi olla laajempi ja toisaalta siihen saattaa liittyä joitakin rajoituksia. Tarkempia tietoja kannattaakin näissä tapauksissa kysyä aina tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöistä.