Eduskunta on nyt hyväksynyt hallituksen esityksen perhe-eläketurvan uudistamiseksi. Uusi laki astuu voimaan 1.1.2022. Vaikka laki tuo tullessaan muutamia parannuksia muun muassa avoleskien asemaan, kohtelee se edelleen suurta joukkoa leskiä hyvin epätasa-arvoisesti eikä siinä huomioida riittävästi muuttuneita parisuhde- ja perhemuotoja. Nuoret Lesket ry ajoi hyvin vahvasti sitä, että leskeneläkeoikeus olisi taattu kaikille leskille iästä ja perhemuodosta riippumatta ja kaavamaisesta eläkkeiden määräaikaistamisesta olisi luovuttu. Toimme asiaa esille useissa eri kuulemistilaisuuksissa, kannanotoissa ja lausunnoissa. Ikävä kyllä vaatimustamme leskien tasavertaisesta kohtelusta ei kuitenkaan otettu huomioon lopullisessa päätöksenteossa.
Tulevan vuoden alusta voimaan tuleva laki asettaa lesket keskenään epätasa-arvoiseen asemaan nuorten lapsettomien leskien jäädessä edelleen ilman eläkettä. Laissa ei myöskään otettu riittävästi huomioon muuttuneita parisuhde- ja perhemuotoja. Lisäksi tulevien leskeneläkkeiden määräaikaistaminen ajaa pienituloisimmat lesket vääjäämättä taloudellisiin vaikeuksiin.
Voimaantulevassa laissa nuorena ja lapsettomana puolisonsa menettäneet aiotaan edelleen rajata eläkeoikeuden ulkopuolelle. Leskeneläke evätään lapsettomalta leskeltä kokonaan, jos leski on alle 50-vuotias, avioliitto on kestänyt alle viisi vuotta tai se on solmittu yli 50 -vuotiaana. Nuoret Lesket ry näkee, että nuori ikä ja lapsettomuus perusteina eläkkeen epäämiselle ovat perustuslain ja yhdenvertaisuuslain vastaisia.
Myönteistä uudessa laissa on se, että vanhempansa menettäneen nuoren tilanne kohenee, kun eläkettä maksetaan tulevaisuudessa 20 ikävuoteen asti. Loogista olisi kuitenkin ollut jatkaa siihen asti myös leskivanhemman eläkettä, koska vanhemmat katsotaan yleensä elatusvelvollisiksi täysi-ikäisenkin nuoren kohdalla toisen asteen koulutuksen päättymiseen asti. Kannatettavaa uudessa laissa on myös leskeneläkeoikeuden laajentaminen koskemaan niitä avopuolisoita, joilla on yhteinen alaikäinen lapsi kuolleen puolisonsa kanssa. Laissa oleva ehto vähintään viiden vuoden yhtäjaksoisesta yhteiselosta on kuitenkin perheitä eriarvoistava. Yhteisen lapsen itsessään olisi pitänyt riittää perusteeksi leskeneläkkeen saamiselle avoliiton kestosta riippumatta.
Laki ei myöskään huomioi yhä yleistyviä uusperheitä, joissa eletään yhtä lailla lapsiperhearkea molempien tuloihin tukeutuen, vaikka lapset eivät olisikaan juridisesti yhteisiä. Myös näissä tilanteissa vaatimus yhteisestä lapsesta leskeneläkkeen perusteena on kohtuuton.
Nuoret Lesket ry ei myöskään kannata lain sanelemaa leskeneläkkeen keston rajaamista 10 vuoteen. Nykyjärjestelmässä olevan vähennysmekanismin myötä leskeneläke on jo ennestään työikäisellä lähes aina määräaikainen ja eläke jää pidempikestoisesti maksuun vain kaikkein pienituloisimmille. Ilman leskeneläkettä tämä joukko ohjautuu tulevaisuudessa yhteiskunnan muun sosiaaliturvan piiriin. Eläkkeiden kaavamainen määräaikaistaminen ei ollut yhdistyksen mielestä tässä tapauksessa perusteltua, vaan taloudellinen tilanne tulisi ottaa huomioon leskeneläkkeen kestoa määritellessä.
Muutos ei vaikuta nykyisiin leskeneläkkeisiin
Leskeneläkkeen keston rajaaminen koskee vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä leskiä. Tuleva perhe-eläkeuudistus ei siis koske leskiä, jotka jo saavat leskeneläkettä tai joille se on myönnetty ennen 1.1.2022, jolloin laki astuu voimaan. Näin ollen lakimuutos ei vaikuta tämän hetkisiin leskeneläkkeisiin heikentävästi tai parantavasti.
Lue yhdistyksen tiedote asiasta:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/uusi-perhe-elakelainsaadanto-kohtelee-leskia-epatasa-arvoisesti?publisherId=64089885&releaseId=69925176
